Historian mysteerit - Djatlovin solan onnettomuus

Djatlovin solan onnettomuus on yksi kaikkien aikojen omituisimpia mysteereitä ja tapausta on käsitelty laajasti artikkeleissa, kirjoissa, dokumenteissa ja onhan siitä jopa vaikutteita ottaen tehnyt Renny Harlin elokuvankin. Tapaus jaksaa kiinnostaa ihmisiä vuodesta toiseen, sillä tänä päivänäkin on vielä täysi mysteeri mitä tuossa solassa silloin tapahtui.

Vuoden 1959 helmikuussa yhdeksän ihmistä menetti henkensä retkeillessään Pohjois-Uralilla, tarkemmin paikassa Holat-Sjahl (mansin kieltä), joka on käännettynä nimeltään pahaenteisesti Kuollut vuori. Sola, jossa onnettomuus tapahtui, nimettiin jälkeenpäin Djatlovin solaksi, kyseisen retkikunnan johtajan, Igor Djatlovin mukaan.

Tapahtumat saivat alkunsa, kun joukko nuoria opiskelijoita lähti hiihtäen vaeltamaan Pohjois-Uralille. Alun perin ryhmässä oli kymmenen henkilöä, kahdeksan heistä miehiä ja kaksi naista. Heistä kaikki, yhtä lukuun ottamatta, olivat 21-25 vuotiaita. Nuoresta iästään huolimatta he olivat kaikki myös kokeneita eränkävijöitä ja tiesivät täysin mihin olivat ryhtymässä vaellukselle lähtiessään. Matka aloitettiin 27.tammikuuta ja samana päivänä yksi retkikunnan jäsenistä kääntyi takaisin sairastumisen vuoksi. Näin ollen lopulliselle matkalleen lähti yhdeksän henkilöä. Asiat sujuivat totuttuun tapaan 1.helmikuuta asti, kun he saapuivat solaan, joka tultaisiin myöhemmin tuntemaan nimellä Djatlovin sola. Retkikunnan liikkeet ja matkan teko on tähän asti säilynyt dokumentoituna ryhmän päiväkirjoissa sekä valokuvissa, joista käy selville, että matkanteko sujui hyvin ilman sen kummempia ongelmia.

Retkikunta leiriytyi yöksi solaan, mutta tätä seuranneet tapahtumat eivät ole täysin tiedossa. Se on selvää, että jokin aiheutti ryhmän jäsenissä täyden paniikin ja he pakenivat teltoistaan keskellä yötä, viiltäen telttansa puukkojen avulla rikki ja juoksivat kylmään yöhön ilman varusteita. Tälle tielle he myös valitettavasti jäivät ja retkikunnan jäsenet löydettiin myöhemmin kuolleena.

Helmikuun 12 päivä oli alkuperäinen vaelluksen päätös, mutta kun ryhmää ei ollut kuulunut takaisin vielä 20.päivä, lähti ensimmäinen vapaaehtoisista opiskelijoista ja opettajista muodostunut pelastuspartio etsimään kadonneita retkikunnan jäseniä. Tämän jälkeen sekä armeija että poliisi liittyivät etsintöihin. 26.helmikuuta etsijät löysivät retkikunnan hylätyn leirin ja pahasti vaurioituneen teltan. Leiristä johtivat jäljet kohti metsikköä, joka sijaitsi noin 1,5 kilometriä koilliseen ja vaikka jäljet peittyivätkin loppumatkan lumeen, tiesivät etsijät nyt mihin suuntaan lähteä. Suunta olikin oikea, sillä heti metsän reunalta löytyivät ensimmäiset kaksi retkikunnan jäsentä menehtyneinä.

He olivat saaneet nuotion syttymään, mutta tämä ei valitettavasti ollut riittänyt pitämään heitä elossa, sillä kummallakin on päällään vain alusvaatteet, eikä lainkaan kenkiä. Seuraavaksi löytyivät kolme seuraavaa menehtynyttä retkeilijää leiripaikan ja metsikön välistä, lyhyiden matkojen päässä toisistaan, ja näytti siltä, että he olivat olleet matkalla takaisin leiripaikkaansa. Loput retkikunnan jäsenistä löydettiin vasta muutaman kuukauden päästä, 4.toukokuuta. He olivat paenneet syvemmälle metsään ja löytyivät rotkosta neljän metrin syvyydestä.

Vainajien löytyminen käynnisti heti tutkinnan tuon helmikuisen yön tapahtumista, sekä syistä, jotka olivat johtaneet retkikunnan jäsenten kuolemiin. Tutkijoita tapauksella oli paljon ja mukaan kutsuttiin monen alan asiantuntijoita. Tämä johti siihen, että kuuden henkilön kuoleman syyksi voitiin todeta hypotermia, johtuen vähäisestä varustuksesta ja luonnon armoille joutumisesta.

Myöhemmin löytyneistä neljästä vainajasta kolme kertoivatkin taas toisenlaista tarinaa. Kolme heistä oli saanut kuolettavia vammoja, jollaisia tavataan esimerkiksi auto-onnettomuuksissa, mutta heissä ei ollut lainkaan ulkoisia vammoja. Tätä on kuitenkin selitetty sillä, että rotkoon putoaminen olisi aiheuttanut nämä vammat. Joistakin vainajista löytyi myös merkkejä säteilystä, mutta myös tätä on myöhemmin selitetty retkikunnan jäsenten opiskeluiden aiheuttamaksi.

Suurin mysteeri koko tapahtumassa on kuitenkin se, että mikä sai nämä yhdeksän kokenutta retkeilijää pakenemaan ilman varusteita teltastaan keskellä yötä -30 asteen pakkasessa? He olivat selvästi paniikissa, ottaen huomioon, että teltta oli revitty auki puukoin sisältäpäin ja olivat niin kovassa kiireessä, että poistuivat ilman asianmukaista varustusta, kuten kenkiä tai päällysvaatteita. Syytä tälle on spekuloitu siitä lähtien, mutta tähän päivään mennessä kukaan ei ole pystynyt antamaan asialle kunnollista selitystä. Ainoat, jotka todella tietävät vastauksen, ovat retkikunnan jäsenet.

Tutkijat päätyivät lopussa johtopäätökseen, jonka mukaan "tuntematon pakottava luonnonvoima" oli aiheuttanut retkikunnan jäsenten kuolemat. Tämän parempaa selitystä ei ole koskaan saatu.

Yleisiä spekulaatioita vuosien varrella syylle, joka sai retkeilijät pakenemaan, ovat muun muassa se, että he kuulivat lähestyvän lumivyöryn (tämä on todistettu useasti lähes mahdottomaksi ja epätodennäköiseksi useista eri syistä), villieläimen hyökkäys (tätä pidetään myös epätodennäköisenä) tai että paikallinen mansi-heimo olisi hyökännyt heidän kimppuunsa (tämä on myös todistettu vääräksi useista syistä). Hieman erikoisempia ja yliluonnollisia selityksiä on myös tarjottu, kuten ufojen sekaantuminen asiaan, lumimiehen tai jetin osallisuus, armeijan sekaantuminen esimerkiksi salaisten asekokeilujen puitteissa, sekä joukko toinen toistaan uskomattomampia selityksiä.

Vuosien varrella tämä surullinen tarina on saanut monia omituisia piirteitä ja nykyään tapauksesta löytyy niin paljon tietoa, että on vaikea enää erottaa totuutta valheesta. Todellisuus on kuitenkin se, että Djatlovin solan tapahtumat pysyvät todennäköisesti ikuisesti mysteerinä, sillä ainoat, jotka tietävät varmasti mitä tuona yönä tapahtui, viettivät solassa viimeiset hetkensä.

Mikäli Djatlovin solan tapahtumat kiinnostavat ja kaipaat lisää tietoa, löytyy tapauksesta todella kattavasti tietoa netistä, sekä paljon mielenkiintoisia Youtube videoita aiheesta. Suosittelemme siis ehdottomasti tutustumaan aiheeseen lisää.

Kerro meille kommenteissa, mikäli haluat meidän kirjoittavan jostakin sinua kiinnostavasta aiheesta, otamme nimittäin mielellämme kaikenlaisia ehdotuksia vastaan!

-Onpa Outoa