Historian mysteerit - Roanoken kadonnut siirtokunta

Roanoken kadonneen siirtokunnan tapaus on mielenkiintoinen ja pelottava tarina 1500 luvulta, jolloin Englanti oli perustamassa siirtokuntaa Pohjois-Amerikkaan Roanokesaarelle. Ensimmäinen yritys siirtokunnan perustamiseksi tehtiin vuonna 1585, jolloin siirtolaisina toimivat lähes ainoastaan englantilaiset sotilaat. Tämä ensimmäinen yritys meni kuitenkin pahasti pieleen sotilaiden riitaannuttua paikallisen väestön kanssa. Sotilaiden oli siis palattava takaisin Englantiin.

Vain muutama vuosi tämän jälkeen siirtokuntaa lähdettiin perustamaan uudestaan ja mukaan lähti noin 100 henkilön ryhmä joka koostui tällä kertaa siviileistä. Mukana oli joidenkin tietojen mukaan 90 miestä, 17 naista ja 11 lasta. Melkein kolmen kuukauden laivamatkan jälkeen he saapuivat perille ja asettuivat asumaan Roanokelle asumuksiin jotka aiemmin Englantiin palanneet sotilaat olivat jättäneet jälkeensä.

Siirtokunnan vaikeudet alkoivat lähes heti, sillä jo viikon kuluttua saapumisestaan tapahtui ensimmäinen murha. Yksi siirtokunnan jäsen löydettiin kuolleena ja hänet oli selvästi murhattu intiaanien toimesta. Vaikka tämä siirtokunta ei ollut varsinaisesti tehnyt mitään suututtaakseen alkuperäisväestöä, saattoi aiemmin paikalla asuneiden englantilaisten sotilaiden käytöksellä olla jotakin tekemistä asian kanssa. Lisää ongelmia aiheutti se, että siirtokunnan jäsenet halusivat kostaa miehen kuoleman ja näin tekivätkin, mutta kostivat sen vahingossa väärälle heimolle. Tämän jälkeen siirtokunnan jäsenet olivat täysin oman onnensa nojassa eikä apua voinut enää odottaa miltään alkuperäisväestön heimoista.

Noin kuukausi saapumisensa jälkeen lähti siirtokunnan Roanokelle tuonut laiva paluumatkalle Englantiin ja mukana lähti myös siirtokunnan johtaja John White. White lähti matkaan sen vuoksi, että siirtokunnan elämä alkoi käydä nopeasti hyvin tukalaksi ruokavarastojen huvetessa. Hänen oli tarkoitus palata takaisin mahdollisimman nopeasti, sekä tuoda mukanaan lisää ihmisiä. Kohtalo kuitenkin puuttui peliin ja John White pääsi palaamaan takaisin vasta noin 3 vuotta lähtönsä jälkeen. Lähdön Englannista estivät ensin Espanjan kanssa syttynyt sota joka esti matkustamisen ja kun matkustaminen oli taas mahdollista, ei White meinannut löytää millään ihmisiä lähtemään hänen mukaansa Roanokelle.

Vuonna 1590 John White saapui takaisin Pohjois-Amerikkaan ja Roanokelle. Whiten ollessa poissa, koko siirtokunta oli hävinnyt jäljettömiin. Jäljellä olivat enää rakennusten rippeet ja kaksi outoa kaiverrusta. White ei ollut huolissaan, sillä siirtokunta näytti siltä, ettei sieltä lähdetty kiireessä. Rakennukset oli purettu ja rannalle puuhun oli kaiverrettu CRO ja puun kantoon siirtokunnan asumusten lähelle CROATOAN. Tämä oli kuitenkin viimeinen viesti jota koko siirtokunnasta jäi jälkeen, eikä heidän olinpaikkaansa ole tähän päivään mennessä varmistettu. Whiten uskomuksen mukaan siirtokunnan jäsenet olivat kuitenkin kunnossa, sillä he olivat keskenään sopineet, että jos siirtokunta joutuisi muuttamaan, he jättäisivät siitä viestin. Lisäksi oli sovittu että jos jotakin pahaa olisi tapahtunut, olisi ainakin yritettävä jättää viestiin myös maltanristi tämän merkiksi. Ristin merkkiä ei White löytänyt, joten hän oletti siirtokunnan muuttaneen läheisen Croatoan heimon luokse. Asiaa tutkittiin, mutta kyseisen heimon luokse siirtokunnan jäsenet eivät ainakaan päätyneet.

Vuosisatojen ajan Roanoken siirtokunnan jäsenten kohtaloa on spekuloitu ja tutkittu, mutta varmoja vastauksia ei ole löytynyt tähän päivään mennessä. Vuosien varrella siirtokunnan häviämisen syyksi on spekuloitu niin joukkomurhaa joko jonkin intiaaniheimon tai espanjalaisten toimesta, nälänhätää tai jotakin epidemiaa, mutta näistä ei ole mitään todisteita, eikä siirtokunnan jäsenten hautoja ole koskaan löydetty. Hieman erikoisempiakin teorioita löytyy aina ufoista, kaikenlaisiin paranormaaleihin ilmiöihin, ja tapausta on käsitelty laajasti erilaisissa medioissa. Yksi lähiaikoina aihetta käsitellyt on monen suosikkisarja American Horror Story, jonka kuudes tuotantokausi käsitteli tapausta ja antoi sille omantyylisensä selityksen.

Me emme osaa sanoa mitä todella tapahtui noille yli sadalle uuden elämän perässä matkustaneille siirtokuntalaisille, mutta tapaus jaksaa puhuttaa ihmisiä vielä satoja vuosia tapahtuneen jälkeen ja kyllä se ainakin tällä puolen ruutua saa kylmät väreet kulkemaan pitkin selkää. Ehkäpä mysteeri vielä joskus selviää, mutta sitä odotellessa voi meille laittaa kommenttina omat epäilyksensä! Alla vielä pari linkkiä mielenkiintoisiin videoihin ja artikkeliin jos haluaa paneutua aiheeseen vielä syvemmin.

https://www.youtube.com/watch?v=xjmXzYdxuTQ

https://www.youtube.com/watch?v=0jHrKZ4JBuE

https://www.rollingstone.com/culture/culture-news/roanokes-lost-colony-the-truth-behind-new-american-horror-story-season-102333/

-Onpa Outoa

Historian mysteerit - Djatlovin solan onnettomuus

Djatlovin solan onnettomuus on yksi kaikkien aikojen omituisimpia mysteereitä ja tapausta on käsitelty laajasti artikkeleissa, kirjoissa, dokumenteissa ja onhan siitä jopa vaikutteita ottaen tehnyt Renny Harlin elokuvankin. Tapaus jaksaa kiinnostaa ihmisiä vuodesta toiseen, sillä tänä päivänäkin on vielä täysi mysteeri mitä tuossa solassa silloin tapahtui.

Vuoden 1959 helmikuussa yhdeksän ihmistä menetti henkensä retkeillessään Pohjois-Uralilla, tarkemmin paikassa Holat-Sjahl (mansin kieltä), joka on käännettynä nimeltään pahaenteisesti Kuollut vuori. Sola, jossa onnettomuus tapahtui, nimettiin jälkeenpäin Djatlovin solaksi, kyseisen retkikunnan johtajan, Igor Djatlovin mukaan.

Tapahtumat saivat alkunsa, kun joukko nuoria opiskelijoita lähti hiihtäen vaeltamaan Pohjois-Uralille. Alun perin ryhmässä oli kymmenen henkilöä, kahdeksan heistä miehiä ja kaksi naista. Heistä kaikki, yhtä lukuun ottamatta, olivat 21-25 vuotiaita. Nuoresta iästään huolimatta he olivat kaikki myös kokeneita eränkävijöitä ja tiesivät täysin mihin olivat ryhtymässä vaellukselle lähtiessään. Matka aloitettiin 27.tammikuuta ja samana päivänä yksi retkikunnan jäsenistä kääntyi takaisin sairastumisen vuoksi. Näin ollen lopulliselle matkalleen lähti yhdeksän henkilöä. Asiat sujuivat totuttuun tapaan 1.helmikuuta asti, kun he saapuivat solaan, joka tultaisiin myöhemmin tuntemaan nimellä Djatlovin sola. Retkikunnan liikkeet ja matkan teko on tähän asti säilynyt dokumentoituna ryhmän päiväkirjoissa sekä valokuvissa, joista käy selville, että matkanteko sujui hyvin ilman sen kummempia ongelmia.

Retkikunta leiriytyi yöksi solaan, mutta tätä seuranneet tapahtumat eivät ole täysin tiedossa. Se on selvää, että jokin aiheutti ryhmän jäsenissä täyden paniikin ja he pakenivat teltoistaan keskellä yötä, viiltäen telttansa puukkojen avulla rikki ja juoksivat kylmään yöhön ilman varusteita. Tälle tielle he myös valitettavasti jäivät ja retkikunnan jäsenet löydettiin myöhemmin kuolleena.

Helmikuun 12 päivä oli alkuperäinen vaelluksen päätös, mutta kun ryhmää ei ollut kuulunut takaisin vielä 20.päivä, lähti ensimmäinen vapaaehtoisista opiskelijoista ja opettajista muodostunut pelastuspartio etsimään kadonneita retkikunnan jäseniä. Tämän jälkeen sekä armeija että poliisi liittyivät etsintöihin. 26.helmikuuta etsijät löysivät retkikunnan hylätyn leirin ja pahasti vaurioituneen teltan. Leiristä johtivat jäljet kohti metsikköä, joka sijaitsi noin 1,5 kilometriä koilliseen ja vaikka jäljet peittyivätkin loppumatkan lumeen, tiesivät etsijät nyt mihin suuntaan lähteä. Suunta olikin oikea, sillä heti metsän reunalta löytyivät ensimmäiset kaksi retkikunnan jäsentä menehtyneinä.

He olivat saaneet nuotion syttymään, mutta tämä ei valitettavasti ollut riittänyt pitämään heitä elossa, sillä kummallakin on päällään vain alusvaatteet, eikä lainkaan kenkiä. Seuraavaksi löytyivät kolme seuraavaa menehtynyttä retkeilijää leiripaikan ja metsikön välistä, lyhyiden matkojen päässä toisistaan, ja näytti siltä, että he olivat olleet matkalla takaisin leiripaikkaansa. Loput retkikunnan jäsenistä löydettiin vasta muutaman kuukauden päästä, 4.toukokuuta. He olivat paenneet syvemmälle metsään ja löytyivät rotkosta neljän metrin syvyydestä.

Vainajien löytyminen käynnisti heti tutkinnan tuon helmikuisen yön tapahtumista, sekä syistä, jotka olivat johtaneet retkikunnan jäsenten kuolemiin. Tutkijoita tapauksella oli paljon ja mukaan kutsuttiin monen alan asiantuntijoita. Tämä johti siihen, että kuuden henkilön kuoleman syyksi voitiin todeta hypotermia, johtuen vähäisestä varustuksesta ja luonnon armoille joutumisesta.

Myöhemmin löytyneistä neljästä vainajasta kolme kertoivatkin taas toisenlaista tarinaa. Kolme heistä oli saanut kuolettavia vammoja, jollaisia tavataan esimerkiksi auto-onnettomuuksissa, mutta heissä ei ollut lainkaan ulkoisia vammoja. Tätä on kuitenkin selitetty sillä, että rotkoon putoaminen olisi aiheuttanut nämä vammat. Joistakin vainajista löytyi myös merkkejä säteilystä, mutta myös tätä on myöhemmin selitetty retkikunnan jäsenten opiskeluiden aiheuttamaksi.

Suurin mysteeri koko tapahtumassa on kuitenkin se, että mikä sai nämä yhdeksän kokenutta retkeilijää pakenemaan ilman varusteita teltastaan keskellä yötä -30 asteen pakkasessa? He olivat selvästi paniikissa, ottaen huomioon, että teltta oli revitty auki puukoin sisältäpäin ja olivat niin kovassa kiireessä, että poistuivat ilman asianmukaista varustusta, kuten kenkiä tai päällysvaatteita. Syytä tälle on spekuloitu siitä lähtien, mutta tähän päivään mennessä kukaan ei ole pystynyt antamaan asialle kunnollista selitystä. Ainoat, jotka todella tietävät vastauksen, ovat retkikunnan jäsenet.

Tutkijat päätyivät lopussa johtopäätökseen, jonka mukaan "tuntematon pakottava luonnonvoima" oli aiheuttanut retkikunnan jäsenten kuolemat. Tämän parempaa selitystä ei ole koskaan saatu.

Yleisiä spekulaatioita vuosien varrella syylle, joka sai retkeilijät pakenemaan, ovat muun muassa se, että he kuulivat lähestyvän lumivyöryn (tämä on todistettu useasti lähes mahdottomaksi ja epätodennäköiseksi useista eri syistä), villieläimen hyökkäys (tätä pidetään myös epätodennäköisenä) tai että paikallinen mansi-heimo olisi hyökännyt heidän kimppuunsa (tämä on myös todistettu vääräksi useista syistä). Hieman erikoisempia ja yliluonnollisia selityksiä on myös tarjottu, kuten ufojen sekaantuminen asiaan, lumimiehen tai jetin osallisuus, armeijan sekaantuminen esimerkiksi salaisten asekokeilujen puitteissa, sekä joukko toinen toistaan uskomattomampia selityksiä.

Vuosien varrella tämä surullinen tarina on saanut monia omituisia piirteitä ja nykyään tapauksesta löytyy niin paljon tietoa, että on vaikea enää erottaa totuutta valheesta. Todellisuus on kuitenkin se, että Djatlovin solan tapahtumat pysyvät todennäköisesti ikuisesti mysteerinä, sillä ainoat, jotka tietävät varmasti mitä tuona yönä tapahtui, viettivät solassa viimeiset hetkensä.

Mikäli Djatlovin solan tapahtumat kiinnostavat ja kaipaat lisää tietoa, löytyy tapauksesta todella kattavasti tietoa netistä, sekä paljon mielenkiintoisia Youtube videoita aiheesta. Suosittelemme siis ehdottomasti tutustumaan aiheeseen lisää.

Kerro meille kommenteissa, mikäli haluat meidän kirjoittavan jostakin sinua kiinnostavasta aiheesta, otamme nimittäin mielellämme kaikenlaisia ehdotuksia vastaan!

-Onpa Outoa

Salaliittoteoria - Mandela efekti

Mandela efekti on jo aika lailla maailmanlaajuisesti tunnettu ilmiö ja salaliittoteoria. Lähes jokainen internetiä yhtään käyttävä henkilö on törmännyt tähän ilmiöön, mutta mistä todella on kyse?

Mandela efektin ("The Mandela Effect") ymmärtämiseen käytämme yksinkertaista esimerkkiä jonka mukaan koko teoria on myös saanut nimensä. Nelson Mandela (1918-2013), oli Etelä-Afrikan ensimmäinen tummaihoinen presidentti ja ympäri maailman tunnettu vapaustaistelija joka teki merkittävää työtä rotusortoa vastaan ja voitti Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1993. Hän vietti vuodet 1962-1990 poliittisena vankina ja Mandelan vankeudessa vietetty aika on se mistä koko Mandela efekti on saanut alkunsa. Historiamme kertoo että Nelson Mandela vapautui ja vankeusvuosien jälkeen teki vielä uskomattoman uran niin poliittisena vaikuttajana, presidenttinä ja rauhan edistäjänä ennen kuolemaansa vuonna 2013, mutta osa ihmisistä on aivan varma että historiankirjat ovat väärässä ja Nelson Mandela itseasiassa kuoli 80-luvulla hänen ollessaan vielä vankilassa. Kyse ei ole vain muutamasta ihmisestä, vaan tuhansista, jotka ovat täysin varmoja että muistavat selvästi niin uutisotsikot kuolemasta kuin tv-taltioinnit hautajaisistakin, ja ovat näin ollen siis sitä mieltä että historiaamme on jollakin tavalla muokattu.

Mandela efekti ei rajoitu pelkästään Nelson Mandelan tapaukseen, mutta se on toki yksi tunnetuimpia. Ihmiset raportoivat jatkuvasti uusia tapauksia ja asioita joiden väitetään olevan "väärin" tai "muutettuja" toisenlaiseksi kuin mitä ne ovat aiemmin olleet. Tapauksista osa on yksinkertaisia, kuten esimerkiksi, että jokin lause elokuvassa, logo, laulunsanat tai vaikkapa kuva on erilainen kuin mitä se on alun perin ollut. Jotkin tapauksista taas ovat todella uskomattomia ja monimutkaisia, kuten juuri Nelson Mandelan elämä ja kuolema, J.F. Kennedyn salamurha ja muut isot historian tapahtumat, joiden väitetään muuttuneen radikaalisti jonkin seurauksena. Mutta mikä on tämä "jokin" joka on tapahtumia ja asioita muuttanut maailmassamme Mandela efektiin uskovien mukaan?

Salaliittoteoristien mukaan vaihtoehtoja löytyy useita, mutta tällä hetkellä kaksi suosituinta teoriaa ovat joko se, että elämme niin sanotussa Matrixissa, eli virtuaalisessa todellisuudessa jota muokkaa jokin ulkopuolinen taho oikkujensa mukaan, tai sitten se, että meidän todellisuutemme on sekoittunut jonkin rinnakkaistodellisuuden kanssa joka on hieman erilainen kuin meidän. Kuulostaa hiukan monimutkaiselta, eikö?

Matrix teorian mukaan elämme siis virtuaalisessa todellisuudessa, jossa emme siis kukaan ole periaatteessa edes olemassa, muualla kuin meille rakennetussa ohjelmassa. Tätä todellisuutta säätelee jokin ulkopuolinen voima, kuten vaikkapa jokin super-kehittynyt maan ulkopuolinen rotu ja he tekevät muutoksia ohjelmaan makunsa mukaan jolloin osa meistä muistaa asiat eri tavalla kuin toiset. Suositun elokuvan mukaan nimensä saanut Matrix on melkoinen kaninkolo ja suuri salaliittoteoria itsessään, ja palaammekin tähän aiheeseen sitä käsittelevässä omassa artikkelissaan. 

Toisen, rinnakkaistodellisuuksia käsittelevän teorian mukaan Mandela efekti johtuu kahden eri rinnakkaistodellisuuden yhtymisestä, jolloin osa ihmisistä muistaa tapahtumat eri tavalla, koska ne ovat tapahtuneet eri tavalla heidän todellisuudessaan. Sitä, mitä tämä rinnakkaisten todellisuuksien yhdistyminen tuo tulevaisuudessa mukanaan, ei ole vielä päätetty, mutta mullistavia asioita on tämän teorian kannattajien mukaan tulossa. Jääköön se vielä nähtäväksi siis.

Yksi, sanotaanko järkevin ja vähiten kauhuntunnetta aiheuttava selitys on niin sanottu valemuisto. Valemuistolla tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä että henkilö muistaa tapahtuneen asian väärin ja/tai se sekoittuu muihin muistoihin. Tämä on meille kaikille täysin normaalia, jopa isoissa ryhmissä, missä kaikki henkilöt muistavat tapahtuman samalla tavalla, mutta kuitenkin erilailla, eli väärin, kuin se on todellisuudessa tapahtunut. Suurempikin ryhmä ihmisiä voi saada itselleen valemuiston jopa sen ansiosta, että vain yksi ryhmän henkilö muistaa sen väärin ja jakaa sen eteenpäin, muokaten näin muiden muistoa asiasta.

Pysyttelemme tässä blogissa niin nyt, kuin jatkossakin puolueettomana kaiken suhteen, joten heitämme nyt pallon sinulle, hyvä lukija. Minkälaisia ajatuksia Mandela efekti herättää? Haluamme ehdottomasti kuulla jos sinulla on omia kokemuksia tai esimerkkejä asiaan liittyen, vai oletko varma että koko teoria on täyttä huuhaata? Kommentoi siis kokemuksesi tai mielipiteesi ja jatkamme keskustelua asiasta kommenttien puolella.

Jos aihe kiinnostaa ja haluat selvittää asiaa lisää, on alla linkkejä joissa paneudutaan Mandela efektiin enemmänkin. Lisäksi tässä suomalaisen tubettajan, Ville Mäkipellon videon aiheesta: https://www.youtube.com/watch?reload=9&v=udrk6N3ke0M

https://www.buzzfeed.com/christopherhudspeth/crazy-examples-of-the-mandela-effect-that-will-make-you-ques

https://www.entitymag.com/mandela-effect-examples/

https://rationalwiki.org/wiki/Mandela_effect

-Onpa Outoa