Pelottavat tarinat osa 3

Julkaisemme joka perjantai pelottavia tarinoita internetin syövereistä. Edellinen tarina löytyy TÄÄLTÄ.
Jos sinulla on omia tarinoita tai haluat jonkin tietyn tarinan suomeksi käännettynä, laita meille sähköpostia: onpaouto@gmail.com


 Hotellissamme on 13 kerros

 

Teille, jotka ette tiedä kuinka hotelleissa työskennellään, työt ovat yleensä jaettu kolmeen 8 tunnin vuoroihin. Itse työskentelen yövuorossa.
Olen työskennellyt täällä nyt melkein kuusi vuotta ja kerron teille saman kuin aina uusille työntekijöille... Olen nähnyt täällä outoja asioita, siis todella villejä ja outoja juttuja. Aina kun jotain omituista tapahtuu, kannattaa muistaa yksi sääntö; älä huomio sitä ja unohda koko juttu.
Tämä kuitenkin tarkoittaa sitä, että meillä täällä työskentelevillä on melkoisia juttuja kerrottavana. 

Kuitenkin, ennen kun alat kuvitella että työskentelen jossakin pelottavassa vanhassa kummitushotellissa, haluan häivyttää sen mielikuvan mielestäsi kokonaan. Tämä hotelli on yksi maailman isoimpia hotelliketjuja ja melko uusi. Hotelli on noin 15 vuotta vanha, eikä täällä kummittele. Luultavasti.

Uskoisin, että kannattaa aloittaa parhaalla tarinalla jota löytyy, joka on siis hotellin 13 kerros.
Eli olin juuri aloittanut ja minua "koulutettiin" (kaksi päivää harjoittelua, kuinka painaa muutamaa nappia), kun kuulin siitä ensimmäisen kerran.
"Pysyttele pois kolmannestatoista kerroksesta" kolmekymppinen kouluttajani, Derrick, sanoi minulle. Hän näytti siltä että eli pelkästään energiajuomien voimilla.
Katsoin häntä kuin hän olisi ollut maailman typerin ihminen, mutta hän vain tuijotti minua vakavana. En ehkä muista koulutuksesta paljon paskaakaan, mutta en koskaan unohda hänen totista katsettaan. Katsokaas, kun meidän hotellissamme on vain kolme kerrosta, ei yhtään enempää.
Tuolloin ajattelin että se oli pelkkää hölynpölyä, sillä en ollut vielä kokenut mitään outoa hotellissa.
Derrick kohautti olkiaan ja ja jatkoi selitystä.
"Käytä hissiä" hän sanoi. "Hissi ei koskaan mene kolmanteentoista. Portaat tosin menevät, joskus kun menet ylös, tai joskus kun menet alas". Hän lopetti ja antoi minulle kasan kuitteja.
Tarjoamme "nopean uloskirjautumisen", jolloin pujotamme kuitin asiakkaan oven alta huoneeseen, jolloin he voivat poistua kun haluavat.

Derrick ei koskaan enää puhunut kolmannestatoista kerroksesta, tai mistään muista omituisista tapahtumista hotellissa. Tosin, olisi ollut kiva, jos hän olisi varoittanut minua käytävän päässä sijaitsevasta toimimattomasta myyntiautomaatista.
Joka tapauksessa, koulutuksen jälkeen en nähnyt häntä enää uudestaan. Kuulin että hän muutti Alaskaan tai johonkin. Siitä asti olen työskennellyt yksin viisi yötä viikossa, lukuunottamatta niitä kertoja kun olen itse kouluttanut jotakin toista samaan hommaan. Yleensä he eivät kestä täällä kovin kauan.

KUVA

Muistan ensimmäisen tapahtuman, joka liittyi 13 kerrokseen, se oli ensimmäisellä viikolla kun työskentelin yksin. Se ei ollut siis mitään kovin dramaattista. Kuulin metallin kolinaa, jota seurasi märältä kuulostava heikko pamaus. Istuin vastaanotossa piirtelemässä kun tämä tapahtui. Tunnistin äänen välittömästi, se tuli pyykkikuilusta.
Ongelma oli, että kello oli kolme yöllä ja siivoojat olivat lukinneet kaikki pyykkikuilut jo tunteja ennen kun tulin töihin. Vastaanotosta pääsee suoraan pyykkitupaan, joten uteliaisuudesta kävin kurkkaamassa mitä kuilusta oli tullut alas. Kuilun reunalla puoliksi roikkui, jotenkin kieltä muistuttava iso pyyhe, jossa oli ruskeita tahroja.
Tahrat saattoivat olla vanhaa verta, ulosteita, tai aivan mitä vain. Ihmiset ovat usein melko kuvottavia. Käännyin ympäri katsomaan vastaanoton koneen ruutua, jossa näkyivät hotellin kameroiden syötöt. Ruudussa näkyi yhdeksän pientä kuvaa. Kamerat alkoivat nauhoittaa aina kun joku liikkui hotellissa, mutta täytyy myöntää, että jostain syystä en ollut yllättynyt ettei kameroissa näkynyt liikettä.
Kuten sanoin, tästä on aikaa jo melkein kuusi vuotta, joten en muista tarkkaan mitä tein. Mutta itseni tuntien, todennäköisesti vain siivutin koko asian. Melko huono "ei kuulu mulle"-asenne, mutta minulle ei tosiaan makseta tästä tarpeeksi.
Sen muistan, että tarkistin muutaman tunnin päästä uudestaan pyyhkeen tilanteen ja se oli kadonnut. Jätin senkin asian kokonaan huomiotta. Ajattelin vain, että yövuoroon totuttelu sekoitti ajatuksiani.
En juo kahvia tai energiajuomia, joten noihin aikoihin hereillä pysyminen oli todellista taistelua.

Se oli siis vasta ensimmäinen kerta kun jotain tapahtui. Sen jälkeen pyykkikuilusta on tullut tavaraa alas monen monta kertaa, vähintäänkin pari kertaa viikossa, eikä todellakaan aina pyyhkeitä. Muutamia lempiasioita mainitakseni, sieltä on tullut alas koiran talutushihna, silmälasit, kokonainen shakkipeli, pala kerrallaan. Nuo ovat niitä kiinnostavimpia tavaroita, mutta yleensä kyseessä on jotain hotellin tavaroita, kuten pyyhkeitä, peittoja ja tyynyjä. Joskus niissä on ruskeita tahroja, joskus taas kirkkaanpunaisia tahroja jotka ovat varmasti verta. Joka kerta ne katoavat muutaman tunnin kuluttua ilmestymisestään.

Joten se on siis pyykkikuilu, vain yksi kolmannentoista kerroksen ilmiöistä.
Toinen on kamerat. Meillä on kolme kameraa joka kerroksessa. Ensimmäisessä kerroksessa on kamerat aulassa, uima-altaalla ja ensimmäisen kerroksen käytävässä.
Aulan kamera muistuttaa minua siitä, että pomoni ei luota työntekijöihin käteiskassan suhteen.
Toisen kerroksen kamerat ovat, no kerroksessa ja portaikossa. Kolmannen kerroksen kamerat ovat samoissa paikoissa kuin toisenkin. Kamerat näyttävät kuvaa näistä paikoista 99 % ajasta, mutta silloin tällöin kaikki kamerat alkavat näyttää ensin liikkumatonta kuvaa ja sitten ne näyttävät hetken jotakin tummaa käytävää, jossa näkyy heikkoa valoa käytävän päissä. Kaikki tämän käytävän ovet ovat sepposen selällään. En ole koskaan nähnyt kuvassa muuta, johtuen huonosta valaistuksesta ja huonosta kuvanlaadusta. Kuva palaa taas normaaliksi tasan kahden sekunnin jälkeen.

Yksi harvoista ilmiöistä on puhelinsoitot. Puhelimen näyttö väittää sen tulevan hotellin sisältä, mutta huoneen numeroa ei näy lainkaan. En vastaa näihin soittoihin enää, mutta ennen vastasin. Soitto oli aina samanlainen, vanha mies soitti huoneesta 1301 (jota meidän hotellissa ei siis tietenkään ole) ja valitti että ei saa vaihdettua televisiosta kanavaa, sekä kysyi voinko tulla korjaamaan sen. Sitten hän kikatti kuin pieni lapsi ja sulki luurin.

Toisena vuonna onnistuin jopa eksymään kolmanteentoista kerrokseen, mikä ei todellakaan ole helppoa. Sinä vuonna olin päättänyt kuntoilla ja käytin hissin sijaan portaita. Tiedän mitä ajattelette, mutta Derrickin varoituksesta oli kulunut jo kaksi vuotta ja hotellin oudot tapahtumat olivat jo niin arkipäiväisiä, että olin kokonaan unohtanut hänen puheensa portaiden käyttämisestä.
Kaiken lisäksi olin käyttänyt portaita jo kuukausia, eikä mitään omituista ollut sattunut. Nyt olin vienyt asiakkaiden kuitteja kolmanteen kerrokseen ja lähdin laskeutumaan alas portaita. Saavuin ensimmäiseen kerrokseen ja kun avasin oven, oli edessäni pimeä käytävä, joka muistutti toista ja kolmatta kerrosta. Erona oli että muiden kerrosten surkean kukkatapetin tilalla, oli seinät tapetoitu sanomalehdillä. Oli liian pimeää ja olin aivan liian hämmentynyt lukeakseni mitä sanomalehdissä luki. Käännyin ympäri ja huomasin, että oven tilalla oli nyt vain lisää pimeää käytävää. Hermostuneena, lähdin hitaasti liikkumaan keskelle käytävää, kohti hissiä.
Painoin hissin nappulaa ja kuuntelin käytävästä kuuluvaa tuulen huminaa, jota ei kuitenkaan tuntunut lainkaan, ainoastaan kuului. Hissin valo syttyi ja samaan aikaan kuulin kaikkien kerroksen ovien avautuvan samaan aikaan. Nyt myös tunsin tuulen kasvoillani, aivan kuin olisin seisonut pilvenpiirtäjän huipulla. Käännyin ympäri ja katsoin hissin vastapäätä sijaitsevaan huoneeseen, nojaten samalla hissin ovia vasten.

KUVA
Näin että huoneessa oli ikkuna auki, tuulessa liehuivat verhot, jotka eivät näyttäneet saman hotellin verhoilta ja niihin loisti valo päällä olevasta televisiosta. "Mies" televisiosta tuijotti minua ja huomasin ettei se ollut mies, vaan puinen nukke. Hänen nelikulmainen leukansa ja huuleton suunsa, hymyilivät pysyvää, uhkaavaa hymyä. Mustat elottomat silmät käänsivät katseen vasemmalle, siihen suuntaan jossa olin. Nuken punainen, kihara tukka, pisamat ja musta puku hänen päällään, toivat minulle mieleen jonkin kieroutuneen nukkeversion Conan O´Brienistä.
Yhtäkkiä nukke siirsi katseensa sänkyyn keskellä huonetta, vähän niin kuin sanoakseen "hei, katso tänne!" jonka jälkeen se siirsi katseensa minuun ja nosteli nopeasti puisia kulmakarvojaan. 
Sängyllä näkyi ihmisen muotoinen epämääräinen möykky, ja mikä pahinta, se alkoi liikkua kuin herätäkseen.
Sitten sängyssä ollut olio alkoi nousta, koko ajan peitto sen suojana, kuulin hissin laskeutuvan ja kompuroin taaksepäin sen sisään. Iskin käteni hissin napulaan, jossa oli numero 1 ja rämpytin sitä ainakin kymmenen miljoonaa kertaa. Juuri kun hissin ovet olivat sulkeutumassa, katsoin puunukkea vielä kerran. Se vinkkasi minulle silmää ja samalla huoneen ovelle astui suuri, ihmisen näköinen siluetti. En nähnyt enempää, koska sillä sekunilla hissin ovet sulkeutuivat ja hissi alkoi laskeutua alas, laskeutumisessa tuntui kestävän ikuisuus. Olin täysin varma että ovet aukeutuisivat taas kolmannessatoista kerroksessa, jossa se olio olisi odottamassa, mutta niin ei käynyt. 
Vihdoinkin hissi pysähtyi ensimmäiseen kerrokseen, joka näytti täysin samalta kuin se oli aina näyttänyt. Sen jälkeen olen käyttänyt hissiä joka ikinen kerta, kun minun on pitänyt liikkua kerrosten välillä.

Tämä on siis tarina kolmannestatoista kerroksesta. Joskus vieraita katoaa hotellista, mutta heidän tavaransa jäävät hotellihuoneisiin. Luulen että kaikki työntekijät tietävät tästä, mutta emme koskaan puhu näistä asioista. Joten tuntuu hyvältä saada kerrottua jollekkin. Nyt pitää mennä, pyykkikuilusta tuli taas alas jotain ja se kuulosti isolta.


Alkuperäinen tarina TÄÄLTÄ.

- Onpa Outoa

P.S   NordicFeel tarjoaa nyt jopa 70 % alennuksia kosmetiikasta ystävänpäivän kunniaksi. Tilaamaan pääset TÄSTÄ. Linkin kautta tilaamalla blogi saa pienen komission ostoista.

https://track.adtraction.com/t/t?a=997227857&as=1294429430&t=2&tk=1

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti